Ruostumattoman teräksen hyvä korroosionkestävyys johtuu kromista rikastuneesta "passiivikerroksesta", oksidifilmistä, mikä muodostuu luonnollisesti teräksen pintaan. Tämä on ruostumattomien terästen tavallinen olotila ja sitä kutsutaan "passiivitilaksi".

Ruostumattomat teräkset eivät ole korroosionkestäviä kaikissa käyttöolosuhteissa. Riippuen teräslajista (koostumus), on erityisiä olosuhteita, joissa passiivikerros teräksen pinnalla murtuu ja uuden syntyminen estyy. Näissä olosuhteissa pinnasta tulee "aktiivinen" johtaen teräksen korroosioon.

Ruostumattomalla teräksellä voi "aktiivitilaa" esiintyä pienillä niukasti happea sisältävillä alueilla kuten mekaanisessa liitoksessa, terävissä kulmissa ja virheellisissä tai heikosti viimeistellyissä hitsaussaumoissa. Tuloksena voi olla "paikallinen" rako- tai pistekorroosio.